kummasteleva
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kummasteleva | kummastelevat |
| genetiivi | kummastelevan | kummastelevien (kummastelevain) |
| partitiivi | kummastelevaa | kummastelevia |
| akkusatiivi | kummasteleva; kummastelevan | kummastelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kummastelevassa | kummastelevissa |
| elatiivi | kummastelevasta | kummastelevista |
| illatiivi | kummastelevaan | kummasteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kummastelevalla | kummastelevilla |
| ablatiivi | kummastelevalta | kummastelevilta |
| allatiivi | kummastelevalle | kummasteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kummastelevana | kummastelevina |
| translatiivi | kummastelevaksi | kummasteleviksi |
| abessiivi | kummastelevatta | kummastelevitta |
| instruktiivi | – | kummastelevin |
| komitatiivi | – | kummastelevine |