kummastellut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kummastellut | kummastelleet |
| genetiivi | kummastelleen | kummastelleiden kummastelleitten |
| partitiivi | kummastellutta | kummastelleita |
| akkusatiivi | kummastellut; kummastelleen |
kummastelleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kummastelleessa | kummastelleissa |
| elatiivi | kummastelleesta | kummastelleista |
| illatiivi | kummastelleeseen | kummastelleisiin kummastelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kummastelleella | kummastelleilla |
| ablatiivi | kummastelleelta | kummastelleilta |
| allatiivi | kummastelleelle | kummastelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kummastelleena | kummastelleina |
| translatiivi | kummastelleeksi | kummastelleiksi |
| abessiivi | kummastelleetta | kummastelleitta |
| instruktiivi | – | kummastellein |
| komitatiivi | – | kummastelleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kummastellee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kummastellut- | |