kumoava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kumoava | kumoavat |
genetiivi | kumoavan | kumoavien (kumoavain) |
partitiivi | kumoavaa | kumoavia |
akkusatiivi | kumoava; kumoavan | kumoavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kumoavassa | kumoavissa |
elatiivi | kumoavasta | kumoavista |
illatiivi | kumoavaan | kumoaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kumoavalla | kumoavilla |
ablatiivi | kumoavalta | kumoavilta |
allatiivi | kumoavalle | kumoaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kumoavana | kumoavina |
translatiivi | kumoavaksi | kumoaviksi |
abessiivi | kumoavatta | kumoavitta |
instruktiivi | – | kumoavin |
komitatiivi | – | kumoavine |