kumonnut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kumonnut | kumonneet |
genetiivi | kumonneen | kumonneiden kumonneitten |
partitiivi | kumonnutta | kumonneita |
akkusatiivi | kumonnut; kumonneen | kumonneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kumonneessa | kumonneissa |
elatiivi | kumonneesta | kumonneista |
illatiivi | kumonneeseen | kumonneisiin kumonneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kumonneella | kumonneilla |
ablatiivi | kumonneelta | kumonneilta |
allatiivi | kumonneelle | kumonneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kumonneena | kumonneina |
translatiivi | kumonneeksi | kumonneiksi |
abessiivi | kumonneetta | kumonneitta |
instruktiivi | – | kumonnein |
komitatiivi | – | kumonneine |