kuohu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuohu | kuohut |
genetiivi | kuohun | kuohujen |
partitiivi | kuohua | kuohuja |
akkusatiivi | kuohu; kuohun |
kuohut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuohussa | kuohuissa |
elatiivi | kuohusta | kuohuista |
illatiivi | kuohuun | kuohuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuohulla | kuohuilla |
ablatiivi | kuohulta | kuohuilta |
allatiivi | kuohulle | kuohuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuohuna | kuohuina |
translatiivi | kuohuksi | kuohuiksi |
abessiivi | kuohutta | kuohuitta |
instruktiivi | – | kuohuin |
komitatiivi | – | kuohuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuohu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kuohu