kuokkiva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuokkiva | kuokkivat |
genetiivi | kuokkivan | kuokkivien (kuokkivain) |
partitiivi | kuokkivaa | kuokkivia |
akkusatiivi | kuokkiva; kuokkivan | kuokkivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuokkivassa | kuokkivissa |
elatiivi | kuokkivasta | kuokkivista |
illatiivi | kuokkivaan | kuokkiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuokkivalla | kuokkivilla |
ablatiivi | kuokkivalta | kuokkivilta |
allatiivi | kuokkivalle | kuokkiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuokkivana | kuokkivina |
translatiivi | kuokkivaksi | kuokkiviksi |
abessiivi | kuokkivatta | kuokkivitta |
instruktiivi | – | kuokkivin |
komitatiivi | – | kuokkivine |