kuomu (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuomu | kuomut |
genetiivi | kuomun | kuomujen |
partitiivi | kuomua | kuomuja |
akkusatiivi | kuomu; kuomun |
kuomut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuomussa | kuomuissa |
elatiivi | kuomusta | kuomuista |
illatiivi | kuomuun | kuomuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuomulla | kuomuilla |
ablatiivi | kuomulta | kuomuilta |
allatiivi | kuomulle | kuomuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuomuna | kuomuina |
translatiivi | kuomuksi | kuomuiksi |
abessiivi | kuomutta | kuomuitta |
instruktiivi | – | kuomuin |
komitatiivi | – | kuomuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuomu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |