Katso myös: Kuovi |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuovi | kuovit |
genetiivi | kuovin | kuovien (kuovein) |
partitiivi | kuovia | kuoveja |
akkusatiivi | kuovi; kuovin |
kuovit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuovissa | kuoveissa |
elatiivi | kuovista | kuoveista |
illatiivi | kuoviin | kuoveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuovilla | kuoveilla |
ablatiivi | kuovilta | kuoveilta |
allatiivi | kuoville | kuoveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuovina | kuoveina |
translatiivi | kuoviksi | kuoveiksi |
abessiivi | kuovitta | kuoveitta |
instruktiivi | – | kuovein |
komitatiivi | – | kuoveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuovi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Henrik Florinuksen sananlaskukokoelmassa 1702.[3]
alaskankuovi, amerikankuovi, eskimokuovi, isokuovi, kaitanokkakuovi, ohotankuovi, pikkukuovi, taigakuovi