kuula
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kuula merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kuula sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kuula sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kuula on tässä. Sanan kuula määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankuula määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
kuula (10)
- pienehkö kova pallo
- Fortunapeliin tarvitaan kuulia.
- Kuula on kuulalaakerin tärkeä osa.
- (urheilu) kuulantyönnössä käytettävä urheiluväline
- vanhojen tykkien pyöreä metalliammus; myös luoti
- saada kuula kalloonsa
- (matematiikka) pallopinnan sisään jäävä avaruuden osa
- Olkoon origossa a-säteinen avoin kuula.
Ääntäminen
- IPA: /ˈkuːlɑ/
- tavutus: kuu‧la
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuula | kuulat |
| genetiivi | kuulan | kuulien (kuulain) |
| partitiivi | kuulaa | kuulia |
| akkusatiivi | kuula; kuulan |
kuulat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuulassa | kuulissa |
| elatiivi | kuulasta | kuulista |
| illatiivi | kuulaan | kuuliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuulalla | kuulilla |
| ablatiivi | kuulalta | kuulilta |
| allatiivi | kuulalle | kuulille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuulana | kuulina |
| translatiivi | kuulaksi | kuuliksi |
| abessiivi | kuulatta | kuulitta |
| instruktiivi | – | kuulin |
| komitatiivi | – | kuuline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuula- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
ruotsin kula
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: kuulakas
Yhdyssanat
geishakuula, hahvakuula, kuulakilpailu, kuulakynä, kuulakärkikynä, kuulalaakeri, kuulalaakeroida, kuulamörssäri, kuulantyöntäjä, kuulantyöntö, kuulantyöntökilpailu, marmorikuula, nahkakuula, nuohouskuula, tykinkuula
Aiheesta muualla
- kuula Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
Verbi
kuula
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kuulama
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kuulama
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kuulama
Aiheesta muualla
- kuula Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10