kuultava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuultava | kuultavat |
genetiivi | kuultavan | kuultavien (kuultavain) |
partitiivi | kuultavaa | kuultavia |
akkusatiivi | kuultava; kuultavan | kuultavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuultavassa | kuultavissa |
elatiivi | kuultavasta | kuultavista |
illatiivi | kuultavaan | kuultaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuultavalla | kuultavilla |
ablatiivi | kuultavalta | kuultavilta |
allatiivi | kuultavalle | kuultaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuultavana | kuultavina |
translatiivi | kuultavaksi | kuultaviksi |
abessiivi | kuultavatta | kuultavitta |
instruktiivi | – | kuultavin |
komitatiivi | – | kuultavine |
kuultava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuultava | kuultavat |
genetiivi | kuultavan | kuultavien (kuultavain) |
partitiivi | kuultavaa | kuultavia |
akkusatiivi | kuultava; kuultavan | kuultavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuultavassa | kuultavissa |
elatiivi | kuultavasta | kuultavista |
illatiivi | kuultavaan | kuultaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuultavalla | kuultavilla |
ablatiivi | kuultavalta | kuultavilta |
allatiivi | kuultavalle | kuultaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuultavana | kuultavina |
translatiivi | kuultavaksi | kuultaviksi |
abessiivi | kuultavatta | kuultavitta |
instruktiivi | – | kuultavin |
komitatiivi | – | kuultavine |