kuunari
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kuunari merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kuunari sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kuunari sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kuunari on tässä. Sanan kuunari määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankuunari määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Kuunari
Suomi
Substantiivi
- purjealus, jossa etummainen masto on saman mittainen tai lyhempi kuin taempi tai taemmat, ja jossa on pääasiassa pitkittäistakila, vaikka etummaisessa mastossa voi olla myös raakapurje
Ääntäminen
- IPA: /ˈkuːnɑri/
- tavutus: kuu‧na‧ri
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuunari | kuunarit |
| genetiivi | kuunarin | kuunarien kuunareiden kuunareitten |
| partitiivi | kuunaria | kuunareita kuunareja |
| akkusatiivi | kuunari; kuunarin |
kuunarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuunarissa | kuunareissa |
| elatiivi | kuunarista | kuunareista |
| illatiivi | kuunariin | kuunareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuunarilla | kuunareilla |
| ablatiivi | kuunarilta | kuunareilta |
| allatiivi | kuunarille | kuunareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuunarina | kuunareina |
| translatiivi | kuunariksi | kuunareiksi |
| abessiivi | kuunaritta | kuunareitta |
| instruktiivi | – | kuunarein |
| komitatiivi | – | kuunareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuunari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
< ruotsi << englanti[2]
Käännökset
Aiheesta muualla
- kuunari Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.