kuuro

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kuuro merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kuuro sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kuuro sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kuuro on tässä. Sanan kuuro määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankuuro määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Adjektiivi

kuuro (1) (komparatiivi kuurompi, superlatiivi kuuroin) (taivutus)

  1. sellainen, joka ei kuule; täysin kuulematon
  2. (kuvaannollisesti) sellainen, joka ei kuuntele tai suostu kuuntelemaan hänelle osoitettua puhetta
    Hän on täysin kuuro minun mielipiteilleni.

Ääntäminen

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

kuuromykkä, kuuropilvi, kuurosade, kuurosokea, lumikuuro, puolikuuro, raekuuro, räntäkuuro, sadekuuro, ukkoskuuro, umpikuuro

Aiheesta muualla

  • kuuro Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kuuro (1)

  1. henkilö, jonka kuuloaisti ei toimi

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkuːro/,
  • tavutus: kuu‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuuro kuurot
genetiivi kuuron kuurojen
partitiivi kuuroa kuuroja
akkusatiivi kuuro;
kuuron
kuurot
sisäpaikallissijat
inessiivi kuurossa kuuroissa
elatiivi kuurosta kuuroista
illatiivi kuuroon kuuroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuurolla kuuroilla
ablatiivi kuurolta kuuroilta
allatiivi kuurolle kuuroille
muut sijamuodot
essiivi kuurona kuuroina
translatiivi kuuroksi kuuroiksi
abessiivi kuurotta kuuroitta
instruktiivi kuuroin
komitatiivi kuuroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuuro-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Substantiivi

kuuro (1)

  1. lyhytaikainen sade

Käännökset

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • kuuro Kielitoimiston sanakirjassa