kuvottanut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuvottanut | kuvottaneet |
| genetiivi | kuvottaneen | kuvottaneiden kuvottaneitten |
| partitiivi | kuvottanutta | kuvottaneita |
| akkusatiivi | kuvottanut; kuvottaneen |
kuvottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuvottaneessa | kuvottaneissa |
| elatiivi | kuvottaneesta | kuvottaneista |
| illatiivi | kuvottaneeseen | kuvottaneisiin kuvottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuvottaneella | kuvottaneilla |
| ablatiivi | kuvottaneelta | kuvottaneilta |
| allatiivi | kuvottaneelle | kuvottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuvottaneena | kuvottaneina |
| translatiivi | kuvottaneeksi | kuvottaneiksi |
| abessiivi | kuvottaneetta | kuvottaneitta |
| instruktiivi | – | kuvottanein |
| komitatiivi | – | kuvottaneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuvottanee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuvottanut- | |