kvintti (5-C) (monikko kvintit)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kvintti | kvintit |
genetiivi | kvintin | kvinttien (kvinttein) |
partitiivi | kvinttiä | kvinttejä |
akkusatiivi | kvintti; kvintin |
kvintit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kvintissä | kvinteissä |
elatiivi | kvintistä | kvinteistä |
illatiivi | kvinttiin | kvintteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kvintillä | kvinteillä |
ablatiivi | kvintiltä | kvinteiltä |
allatiivi | kvintille | kvinteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kvinttinä | kvintteinä |
translatiivi | kvintiksi | kvinteiksi |
abessiivi | kvintittä | kvinteittä |
instruktiivi | – | kvintein |
komitatiivi | – | kvintteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kvinti- | |
vahva vartalo | kvintti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
lähtöisin latinan sanasta quintus ’viides’