kyennyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kyennyt | kyenneet |
genetiivi | kyenneen | kyenneiden kyenneitten |
partitiivi | kyennyttä | kyenneitä |
akkusatiivi | kyennyt; kyenneen |
kyenneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kyenneessä | kyenneissä |
elatiivi | kyenneestä | kyenneistä |
illatiivi | kyenneeseen | kyenneisiin kyenneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kyenneellä | kyenneillä |
ablatiivi | kyenneeltä | kyenneiltä |
allatiivi | kyenneelle | kyenneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kyenneenä | kyenneinä |
translatiivi | kyenneeksi | kyenneiksi |
abessiivi | kyenneettä | kyenneittä |
instruktiivi | – | kyennein |
komitatiivi | – | kyenneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kyennee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kyennyt- |