kyhännyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kyhännyt | kyhänneet |
genetiivi | kyhänneen | kyhänneiden kyhänneitten |
partitiivi | kyhännyttä | kyhänneitä |
akkusatiivi | kyhännyt; kyhänneen |
kyhänneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kyhänneessä | kyhänneissä |
elatiivi | kyhänneestä | kyhänneistä |
illatiivi | kyhänneeseen | kyhänneisiin kyhänneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kyhänneellä | kyhänneillä |
ablatiivi | kyhänneeltä | kyhänneiltä |
allatiivi | kyhänneelle | kyhänneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kyhänneenä | kyhänneinä |
translatiivi | kyhänneeksi | kyhänneiksi |
abessiivi | kyhänneettä | kyhänneittä |
instruktiivi | – | kyhännein |
komitatiivi | – | kyhänneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kyhännee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kyhännyt- |