kyhnyttänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyhnyttänyt | kyhnyttäneet |
| genetiivi | kyhnyttäneen | kyhnyttäneiden kyhnyttäneitten |
| partitiivi | kyhnyttänyttä | kyhnyttäneitä |
| akkusatiivi | kyhnyttänyt; kyhnyttäneen |
kyhnyttäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyhnyttäneessä | kyhnyttäneissä |
| elatiivi | kyhnyttäneestä | kyhnyttäneistä |
| illatiivi | kyhnyttäneeseen | kyhnyttäneisiin kyhnyttäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyhnyttäneellä | kyhnyttäneillä |
| ablatiivi | kyhnyttäneeltä | kyhnyttäneiltä |
| allatiivi | kyhnyttäneelle | kyhnyttäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyhnyttäneenä | kyhnyttäneinä |
| translatiivi | kyhnyttäneeksi | kyhnyttäneiksi |
| abessiivi | kyhnyttäneettä | kyhnyttäneittä |
| instruktiivi | – | kyhnyttänein |
| komitatiivi | – | kyhnyttäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyhnyttänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kyhnyttänyt- | |