kyttäävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyttäävä | kyttäävät |
| genetiivi | kyttäävän | kyttäävien (kyttääväin) |
| partitiivi | kyttäävää | kyttääviä |
| akkusatiivi | kyttäävä; kyttäävän |
kyttäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyttäävässä | kyttäävissä |
| elatiivi | kyttäävästä | kyttäävistä |
| illatiivi | kyttäävään | kyttääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyttäävällä | kyttäävillä |
| ablatiivi | kyttäävältä | kyttääviltä |
| allatiivi | kyttäävälle | kyttääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyttäävänä | kyttäävinä |
| translatiivi | kyttääväksi | kyttääviksi |
| abessiivi | kyttäävättä | kyttäävittä |
| instruktiivi | – | kyttäävin |
| komitatiivi | – | kyttäävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |