kyttäilevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyttäilevä | kyttäilevät |
| genetiivi | kyttäilevän | kyttäilevien (kyttäileväin) |
| partitiivi | kyttäilevää | kyttäileviä |
| akkusatiivi | kyttäilevä; kyttäilevän |
kyttäilevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyttäilevässä | kyttäilevissä |
| elatiivi | kyttäilevästä | kyttäilevistä |
| illatiivi | kyttäilevään | kyttäileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyttäilevällä | kyttäilevillä |
| ablatiivi | kyttäilevältä | kyttäileviltä |
| allatiivi | kyttäilevälle | kyttäileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyttäilevänä | kyttäilevinä |
| translatiivi | kyttäileväksi | kyttäileviksi |
| abessiivi | kyttäilevättä | kyttäilevittä |
| instruktiivi | – | kyttäilevin |
| komitatiivi | – | kyttäilevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |