Katso myös: Kämmen |
kämmen (32)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kämmen | kämmenet |
genetiivi | kämmenen | kämmenten kämmenien |
partitiivi | kämmentä | kämmeniä |
akkusatiivi | kämmen; kämmenen |
kämmenet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kämmenessä | kämmenissä |
elatiivi | kämmenestä | kämmenistä |
illatiivi | kämmeneen | kämmeniin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kämmenellä | kämmenillä |
ablatiivi | kämmeneltä | kämmeniltä |
allatiivi | kämmenelle | kämmenille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kämmenenä (kämmennä) |
kämmeninä |
translatiivi | kämmeneksi | kämmeniksi |
abessiivi | kämmenettä | kämmenittä |
instruktiivi | – | kämmenin |
komitatiivi | – | kämmenine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kämmene- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kämmen- |
|
kämmenenleveys, kämmenluu, kämmenlyönti, kämmenpohja, kämmenpuoli, kämmenselkä, kämmensyrjä, kämmenveto, mesikämmen
Taivutus | |
---|---|
ind. prees. y. 2. p. | kämmst |
ind. prees. y. 3. p. | kämmt |
ind. imperf. y. 3. p. | kämmte |
part. perf. | gekämmt |
apuverbi | haben |
kämmen