känni (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | känni | kännit |
genetiivi | kännin | kännien (kännein) |
partitiivi | känniä | kännejä |
akkusatiivi | känni; kännin |
kännit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kännissä | känneissä |
elatiivi | kännistä | känneistä |
illatiivi | känniin | känneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kännillä | känneillä |
ablatiivi | känniltä | känneiltä |
allatiivi | kännille | känneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | känninä | känneinä |
translatiivi | känniksi | känneiksi |
abessiivi | kännittä | känneittä |
instruktiivi | – | kännein |
komitatiivi | – | känneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | känni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Olla kännissä on peräisin ruotsin kielisestä sanonnasta vara i känning.[1].
kaatokänni, kalsarikänni, kuivakänni, kännikala, perskänni, rähinäkänni, räkäkänni, änkyräkänni