käskenyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käskenyt | käskeneet |
| genetiivi | käskeneen | käskeneiden käskeneitten |
| partitiivi | käskenyttä | käskeneitä |
| akkusatiivi | käskenyt; käskeneen |
käskeneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käskeneessä | käskeneissä |
| elatiivi | käskeneestä | käskeneistä |
| illatiivi | käskeneeseen | käskeneisiin käskeneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käskeneellä | käskeneillä |
| ablatiivi | käskeneeltä | käskeneiltä |
| allatiivi | käskeneelle | käskeneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käskeneenä | käskeneinä |
| translatiivi | käskeneeksi | käskeneiksi |
| abessiivi | käskeneettä | käskeneittä |
| instruktiivi | – | käskenein |
| komitatiivi | – | käskeneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käskenee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
käskenyt- | |