löhöävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löhöävä | löhöävät |
| genetiivi | löhöävän | löhöävien (löhöäväin) |
| partitiivi | löhöävää | löhöäviä |
| akkusatiivi | löhöävä; löhöävän |
löhöävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löhöävässä | löhöävissä |
| elatiivi | löhöävästä | löhöävistä |
| illatiivi | löhöävään | löhöäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löhöävällä | löhöävillä |
| ablatiivi | löhöävältä | löhöäviltä |
| allatiivi | löhöävälle | löhöäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löhöävänä | löhöävinä |
| translatiivi | löhöäväksi | löhöäviksi |
| abessiivi | löhöävättä | löhöävittä |
| instruktiivi | – | löhöävin |
| komitatiivi | – | löhöävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | löhöävä- | |
| vahva vartalo | löhöävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |