laahautunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laahautunut | laahautuneet |
| genetiivi | laahautuneen | laahautuneiden laahautuneitten |
| partitiivi | laahautunutta | laahautuneita |
| akkusatiivi | laahautunut; laahautuneen |
laahautuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laahautuneessa | laahautuneissa |
| elatiivi | laahautuneesta | laahautuneista |
| illatiivi | laahautuneeseen | laahautuneisiin laahautuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laahautuneella | laahautuneilla |
| ablatiivi | laahautuneelta | laahautuneilta |
| allatiivi | laahautuneelle | laahautuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laahautuneena | laahautuneina |
| translatiivi | laahautuneeksi | laahautuneiksi |
| abessiivi | laahautuneetta | laahautuneitta |
| instruktiivi | – | laahautunein |
| komitatiivi | – | laahautuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laahautunee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laahautunut- | |