lahjoma (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lahjoma | lahjomat |
genetiivi | lahjoman | lahjomien (lahjomain) |
partitiivi | lahjomaa | lahjomia |
akkusatiivi | lahjoma; lahjoman |
lahjomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lahjomassa | lahjomissa |
elatiivi | lahjomasta | lahjomista |
illatiivi | lahjomaan | lahjomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lahjomalla | lahjomilla |
ablatiivi | lahjomalta | lahjomilta |
allatiivi | lahjomalle | lahjomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lahjomana | lahjomina |
translatiivi | lahjomaksi | lahjomiksi |
abessiivi | lahjomatta | lahjomitta |
instruktiivi | – | lahjomin |
komitatiivi | – | lahjomine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lahjoma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. lahjus |
1978. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa 5 §. (Finlexissä)
Elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle tai hänen puolestaan tehtävää suorittavalle ei saa antaa, luvata eikä tarjota lahjomaa taikka muuta siihen verrattavaa etua, jonka tarkoituksena on saattaa vastaanottaja toimessaan tai tehtävää suorittaessaan suosimaan lahjoman antajaa tai jotakuta muuta taikka palkita tätä sellaisesta suosimisesta.
lahjoma