lahtaava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lahtaava | lahtaavat |
genetiivi | lahtaavan | lahtaavien (lahtaavain) |
partitiivi | lahtaavaa | lahtaavia |
akkusatiivi | lahtaava; lahtaavan |
lahtaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lahtaavassa | lahtaavissa |
elatiivi | lahtaavasta | lahtaavista |
illatiivi | lahtaavaan | lahtaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lahtaavalla | lahtaavilla |
ablatiivi | lahtaavalta | lahtaavilta |
allatiivi | lahtaavalle | lahtaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lahtaavana | lahtaavina |
translatiivi | lahtaavaksi | lahtaaviksi |
abessiivi | lahtaavatta | lahtaavitta |
instruktiivi | – | lahtaavin |
komitatiivi | – | lahtaavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lahtaava- | |
vahva vartalo | lahtaava- | |
konsonantti- vartalo |
- |