Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laidun | laitumet |
genetiivi | laitumen | laitumien laidunten |
partitiivi | laidunta | laitumia |
akkusatiivi | laidun; laitumen |
laitumet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laitumessa | laitumissa |
elatiivi | laitumesta | laitumista |
illatiivi | laitumeen | laitumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laitumella | laitumilla |
ablatiivi | laitumelta | laitumilta |
allatiivi | laitumelle | laitumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laitumena (laidunna) |
laitumina |
translatiivi | laitumeksi | laitumiksi |
abessiivi | laitumetta | laitumitta |
instruktiivi | – | laitumin |
komitatiivi | – | laitumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laitume- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
laidun- |
vanha germaaninen laina[1]
karjanlaidun, kesälaidun, laidunhalvaus, laidunkausi, laidunkouristus, laidunkuume, laidunmaa, laidunnurmi, laidunrehu, laidunruoho, laidunruokinta, lammaslaidun, luonnonlaidun, mehiläislaidun, peltolaidun, riistalaidun, viljelyslaidun