laihtunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laihtunut | laihtuneet |
genetiivi | laihtuneen | laihtuneiden laihtuneitten |
partitiivi | laihtunutta | laihtuneita |
akkusatiivi | laihtunut; laihtuneen | laihtuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laihtuneessa | laihtuneissa |
elatiivi | laihtuneesta | laihtuneista |
illatiivi | laihtuneeseen | laihtuneisiin laihtuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laihtuneella | laihtuneilla |
ablatiivi | laihtuneelta | laihtuneilta |
allatiivi | laihtuneelle | laihtuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laihtuneena | laihtuneina |
translatiivi | laihtuneeksi | laihtuneiksi |
abessiivi | laihtuneetta | laihtuneitta |
instruktiivi | – | laihtunein |
komitatiivi | – | laihtuneine |