laillistuminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laillistuminen | laillistumiset |
genetiivi | laillistumisen | laillistumisten laillistumisien |
partitiivi | laillistumista | laillistumisia |
akkusatiivi | laillistuminen; laillistumisen |
laillistumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laillistumisessa | laillistumisissa |
elatiivi | laillistumisesta | laillistumisista |
illatiivi | laillistumiseen | laillistumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laillistumisella | laillistumisilla |
ablatiivi | laillistumiselta | laillistumisilta |
allatiivi | laillistumiselle | laillistumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laillistumisena (laillistumisna) |
laillistumisina |
translatiivi | laillistumiseksi | laillistumisiksi |
abessiivi | laillistumisetta | laillistumisitta |
instruktiivi | – | laillistumisin |
komitatiivi | – | laillistumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laillistumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
laillistumis- |
verbi laillistua + johdin -minen