laskimo (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laskimo | laskimot |
genetiivi | laskimon | laskimojen laskimoiden laskimoitten |
partitiivi | laskimoa | laskimoita laskimoja |
akkusatiivi | laskimo; laskimon |
laskimot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laskimossa | laskimoissa |
elatiivi | laskimosta | laskimoista |
illatiivi | laskimoskimon | laskimoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laskimolla | laskimoilla |
ablatiivi | laskimolta | laskimoilta |
allatiivi | laskimolle | laskimoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laskimona | laskimoina |
translatiivi | laskimoksi | laskimoiksi |
abessiivi | laskimotta | laskimoitta |
instruktiivi | – | laskimoin |
komitatiivi | – | laskimoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laskimo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Lönnrotin 1800-luvulla luoma uudissana[1].
Yhä ja lakkaamatta liikku veri ruumiissa. Tämä liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, laskimot (laskusuonet, verisuonet venae) nimeltänsä, juontavat kaikesta ruumiista veren keuhkoihin.[2]
keuhkolaskimo, laskimonlaajentuma, laskimopunos, laskimotukos, laskimotulehdus, laskimoveri, napalaskimo, onttolaskimo, porttilaskimo