lauma (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lauma | laumat |
genetiivi | lauman | laumojen (laumain) |
partitiivi | laumaa | laumoja |
akkusatiivi | lauma; lauman |
laumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laumassa | laumoissa |
elatiivi | laumasta | laumoista |
illatiivi | laumaan | laumoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laumalla | laumoilla |
ablatiivi | laumalta | laumoilta |
allatiivi | laumalle | laumoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laumana | laumoina |
translatiivi | laumaksi | laumoiksi |
abessiivi | laumatta | laumoitta |
instruktiivi | – | laumoin |
komitatiivi | – | laumoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lauma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
vanha germaaninen laina[1]
|
kanalauma, karjalauma, koiralauma, lammaslauma, lapsilauma, laumaeläin, laumahenki, laumaihminen, laumaimmuniteetti, laumaliike, laumaolento, laumasielu, laumasuoja, laumavaisto, porolauma, puhvelilauma, sikalauma, sikolauma, sopulilauma, susilauma, turistilauma, vuohilauma