Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | legaatti | legaatit |
genetiivi | legaatin | legaattien (legaattein) |
partitiivi | legaattia | legaatteja |
akkusatiivi | legaatti; legaatin |
legaatit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | legaatissa | legaateissa |
elatiivi | legaatista | legaateista |
illatiivi | legaattiin | legaatteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | legaatilla | legaateilla |
ablatiivi | legaatilta | legaateilta |
allatiivi | legaatille | legaateille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | legaattina | legaatteina |
translatiivi | legaatiksi | legaateiksi |
abessiivi | legaatitta | legaateitta |
instruktiivi | – | legaatein |
komitatiivi | – | legaatteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | legaati- | |
vahva vartalo | legaatti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
|