leijona
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan leijona merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan leijona sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten leijona sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta leijona on tässä. Sanan leijona määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananleijona määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Naarasleijona 
Urosleijona
 |
Suomi
Substantiivi
leijona (10)
- kissaeläimiin kuuluva petoeläin (Panthera leo), joka elää villinä Afrikan savanneilla ja Intiassa
- (urheilu, arkikieltä) Suomen jääkiekkomaajoukkueen jäsen
- (arkikieltä) Lions-klubin jäsen
- (kuvaannollisesti) mies joka pyrkii tekemään vaikutuksen ulkonäöllään, muodikkuudellaan tms.
- seurapiirileijona, salonkileijona
- rantaleijona
- (astrologia) eläinradan viides horoskooppimerkki, joka vastaa väliä [120°, 150°) ekliptikaalista pituutta; Auringon ollessa tässä merkissä (23.7. – 22.8.) syntynyt henkilö
Ääntäminen
- IPA: /ˈlei̯jonɑ/
- tavutus: lei‧jo‧na
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leijona | leijonat |
| genetiivi | leijonan | leijonien (leijonain) |
| partitiivi | leijonaa | leijonia |
| akkusatiivi | leijona; leijonan |
leijonat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leijonassa | leijonissa |
| elatiivi | leijonasta | leijonista |
| illatiivi | leijonaan | leijoniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leijonalla | leijonilla |
| ablatiivi | leijonalta | leijonilta |
| allatiivi | leijonalle | leijonille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leijonana | leijonina |
| translatiivi | leijonaksi | leijoniksi |
| abessiivi | leijonatta | leijonitta |
| instruktiivi | – | leijonin |
| komitatiivi | – | leijonine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leijona- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
Vanhan ruotsin leijon (nyk. lejon) < latinan sanasta leō < muinaiskreikan sanasta λέων (léōn).[1] Vuoden 1642 Raamatusta kirjakieleen tullut sana.[2]
horoskooppimerkki: Leijonan tähdistöstä
Käännökset
1. Panthera leo
|
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
Yhdyssanat
leijonahäkki, leijonalippu, leijonanharja, leijonankesyttäjä, leijonankita, leijonankynsi, leijonanluola, leijonanmetsästys, leijonanosa, leijonanpentu, leijonapaita, leijonavaakuna, merileijona, muotileijona, muurahaisleijona, naarasleijona, nousuleijona, rantaleijona, salonkileijona
Aiheesta muualla
- leijona Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 4048 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
- ↑ Klaas Ruppel: Jalopeura ja leijona Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. (päiväämätön). Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.2.2020.
- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).