leima
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan leima merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan leima sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten leima sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta leima on tässä. Sanan leima määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananleima määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Leima
Suomi
Substantiivi
- musteeseen kastetulla muotilla painettu jälki; voidaan käyttää mm. varmentamaan asiakirjan alkuperäisyyttä tai koristeena
- puun kuoreen lyöty merkki kaadettavan metsän merkiksi
- (kuvaannollisesti) pysyvä jälki; jokin, joka vääjäämättömästi määrää henkilöstä tai muusta saatavan ensivaikutelman; stigma
- Eskolla on epäonnistujan leima, koska hän mokasi ensimmäisen projektinsa niin pahasti.
- (puhekieltä) auton katsastus
- käyttää leimalla
- Autoa myydessä tuore leima voi olla myyntivaltti. (aamulehti.fi)
- (slangia) tatuointi
Ääntäminen
- IPA: /ˈlei̯mɑ/
- tavutus: lei‧ma
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leima | leimat |
| genetiivi | leiman | leimojen (leimain) |
| partitiivi | leimaa | leimoja |
| akkusatiivi | leima; leiman |
leimat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leimassa | leimoissa |
| elatiivi | leimasta | leimoista |
| illatiivi | leimaan | leimoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leimalla | leimoilla |
| ablatiivi | leimalta | leimoilta |
| allatiivi | leimalle | leimoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leimana | leimoina |
| translatiivi | leimaksi | leimoiksi |
| abessiivi | leimatta | leimoitta |
| instruktiivi | – | leimoin |
| komitatiivi | – | leimoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leima- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
< venäjän kielen клеймо (klejmo)[2]
Käännökset
2. puuhun lyöty merkki
|
Liittyvät sanat
- sinetti
- käsileimasin
- kumileimasin
- leimaa-antava
- leimaaja
- leimahdus
- leimasin
- leimasintyyny
- leimasinväri
- leimaus
- lipunleimauslaite
- metsänleimaus
- mustaleimainen
- punaleimainen
- salamanleimaus
- sinileimainen
- valonleimaus
Johdokset
- adjektiivit: leimallinen
- verbit: leimata, leimauttaa, leimautua
Yhdyssanat
aikaleima, ensipäivänleima, frankeerausleima, leimaa-antava, leimakirves, leimamerkki, leimavero, lihaleima, nimileima, omaleimainen, omaleimaisuus, postileima, postimaksuleima, päivämääräleima, tarkastusleima, tarkastusleimaus, vakausleima, vesileima, vesileimallinen, virkaleima
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.