leimahtava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | leimahtava | leimahtavat |
genetiivi | leimahtavan | leimahtavien (leimahtavain) |
partitiivi | leimahtavaa | leimahtavia |
akkusatiivi | leimahtava; leimahtavan |
leimahtavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | leimahtavassa | leimahtavissa |
elatiivi | leimahtavasta | leimahtavista |
illatiivi | leimahtavaan | leimahtaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | leimahtavalla | leimahtavilla |
ablatiivi | leimahtavalta | leimahtavilta |
allatiivi | leimahtavalle | leimahtaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | leimahtavana | leimahtavina |
translatiivi | leimahtavaksi | leimahtaviksi |
abessiivi | leimahtavatta | leimahtavitta |
instruktiivi | – | leimahtavin |
komitatiivi | – | leimahtavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | leimahtava- | |
vahva vartalo | leimahtava- | |
konsonantti- vartalo |
- |