liekehtivä (10) (komparatiivi liekehtivämpi, superlatiivi liekehtivin) (taivutus )
|
liekehtivä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | liekehtivä | liekehtivät |
| genetiivi | liekehtivän | liekehtivien (liekehtiväin) |
| partitiivi | liekehtivää | liekehtiviä |
| akkusatiivi | liekehtivä; liekehtivän | liekehtivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | liekehtivässä | liekehtivissä |
| elatiivi | liekehtivästä | liekehtivistä |
| illatiivi | liekehtivään | liekehtiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | liekehtivällä | liekehtivillä |
| ablatiivi | liekehtivältä | liekehtiviltä |
| allatiivi | liekehtivälle | liekehtiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | liekehtivänä | liekehtivinä |
| translatiivi | liekehtiväksi | liekehtiviksi |
| abessiivi | liekehtivättä | liekehtivittä |
| instruktiivi | – | liekehtivin |
| komitatiivi | – | liekehtivine |