lohkeileva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lohkeileva | lohkeilevat |
genetiivi | lohkeilevan | lohkeilevien (lohkeilevain) |
partitiivi | lohkeilevaa | lohkeilevia |
akkusatiivi | lohkeileva; lohkeilevan |
lohkeilevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lohkeilevassa | lohkeilevissa |
elatiivi | lohkeilevasta | lohkeilevista |
illatiivi | lohkeilevaan | lohkeileviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lohkeilevalla | lohkeilevilla |
ablatiivi | lohkeilevalta | lohkeilevilta |
allatiivi | lohkeilevalle | lohkeileville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lohkeilevana | lohkeilevina |
translatiivi | lohkeilevaksi | lohkeileviksi |
abessiivi | lohkeilevatta | lohkeilevitta |
instruktiivi | – | lohkeilevin |
komitatiivi | – | lohkeilevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | lohkeileva- | |
vahva vartalo | lohkeileva- | |
konsonantti- vartalo |
- |