loikkinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loikkinut | loikkineet |
genetiivi | loikkineen | loikkineiden loikkineitten |
partitiivi | loikkinutta | loikkineita |
akkusatiivi | loikkinut; loikkineen | loikkineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | loikkineessa | loikkineissa |
elatiivi | loikkineesta | loikkineista |
illatiivi | loikkineeseen | loikkineisiin loikkineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | loikkineella | loikkineilla |
ablatiivi | loikkineelta | loikkineilta |
allatiivi | loikkineelle | loikkineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | loikkineena | loikkineina |
translatiivi | loikkineeksi | loikkineiksi |
abessiivi | loikkineetta | loikkineitta |
instruktiivi | – | loikkinein |
komitatiivi | – | loikkineine |