loinen

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan loinen merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan loinen sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten loinen sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta loinen on tässä. Sanan loinen määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananloinen määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Loinen

Substantiivi

loinen (38)

  1. (historia) Suomessa maaseudun tilattoman köyhälistön edustaja, joka eli toisen tuvassa, saunassa tai muissa tiloissa ja sai pääsääntöisesti elantonsa luontaistuotteina siten kuin isäntä parhaaksi katsoi antaa
  2. (biologia) eliö, joka vastikkeetta syö toisten eliöiden kudoksia tai nesteitä ja siten aiheuttaa haittaa isäntäeliöilleen, parasiitti
  3. (kuvaannollisesti) joku, joka elää muiden kustannuksella; joskus henkilöstä, joka saa toimeentulonsa verovaroista; toisinaan jokin kokonainen organisaatio, jonka toiminta kustannetaan verovaroista; käytetään jopa koko valtiosta, juutalaisesta väestöstä tai työnteon sijaan korkotuloilla elävästä kapitalistiluokasta
    Jos olet pienituloisille kateellinen niin heittäydy itse pienituloiseksi loiseksi.
    byrokraatti on pahimmillaan kuin parasiitti eli loinen
  4. jokin joka kuluttaa resursseja antamatta hyötyä
    loisteho

Ääntäminen

  • IPA: /ˈloi̯nen/,
  • tavutus: loi‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loinen loiset
genetiivi loisen loisten
loisien
partitiivi loista loisia
akkusatiivi loinen;
loisen
loiset
sisäpaikallissijat
inessiivi loisessa loisissa
elatiivi loisesta loisista
illatiivi loiseen loisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi loisella loisilla
ablatiivi loiselta loisilta
allatiivi loiselle loisille
muut sijamuodot
essiivi loisena
(loisna)
loisina
translatiivi loiseksi loisiksi
abessiivi loisetta loisitta
instruktiivi loisin
komitatiivi loisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo loise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lois-

Etymologia

Johdos luo-vartalosta (luo, luona yms.): luo- + -inen. Sananmukaisesti sana tarkoittaa ”luona olevaa tai asuvaa”.[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
Vastakohdat
Johdokset
Yhdyssanat

loiseliö, loiseläin, loiseläjä, loishyönteinen, loiskasvi, loiskiehunta, loiskärpänen, loismato, loispistiäinen, loissairaus, loissieni, loistartunta, loistauti, loisteho, loisvirta, sisäloinen, suolistoloinen, ulkoloinen

Aiheesta muualla

  • loinen Kielitoimiston sanakirjassa
  • loinen Tieteen termipankissa

Viitteet

  1. Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004