luettava (10) (komparatiivi luettavampi, superlatiivi luettavin) (taivutus)
|
luettava (10)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luettava | luettavat |
| genetiivi | luettavan | luettavien (luettavain) |
| partitiivi | luettavaa | luettavia |
| akkusatiivi | luettava; luettavan |
luettavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luettavassa | luettavissa |
| elatiivi | luettavasta | luettavista |
| illatiivi | luettavaan | luettaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luettavalla | luettavilla |
| ablatiivi | luettavalta | luettavilta |
| allatiivi | luettavalle | luettaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luettavana | luettavina |
| translatiivi | luettavaksi | luettaviksi |
| abessiivi | luettavatta | luettavitta |
| instruktiivi | – | luettavin |
| komitatiivi | – | luettavine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luettava- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
luettava