luonut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luonut | luoneet |
| genetiivi | luoneen | luoneiden luoneitten |
| partitiivi | luonutta | luoneita |
| akkusatiivi | luonut; luoneen |
luoneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luoneessa | luoneissa |
| elatiivi | luoneesta | luoneista |
| illatiivi | luoneeseen | luoneisiin luoneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luoneella | luoneilla |
| ablatiivi | luoneelta | luoneilta |
| allatiivi | luoneelle | luoneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luoneena | luoneina |
| translatiivi | luoneeksi | luoneiksi |
| abessiivi | luoneetta | luoneitta |
| instruktiivi | – | luonein |
| komitatiivi | – | luoneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luonee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
luonut- | |