Katso myös: lūpa |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lupa | luvat |
genetiivi | luvan | lupien (lupain) |
partitiivi | lupaa | lupia |
akkusatiivi | lupa; luvan |
luvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | luvassa | luvissa |
elatiivi | luvasta | luvista |
illatiivi | lupaan | lupiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | luvalla | luvilla |
ablatiivi | luvalta | luvilta |
allatiivi | luvalle | luville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lupana | lupina |
translatiivi | luvaksi | luviksi |
abessiivi | luvatta | luvitta |
instruktiivi | – | luvin |
komitatiivi | – | lupine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | luva- | |
vahva vartalo | lupa- | |
konsonantti- vartalo |
- |
indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]
|
|
arpajaislupa, aseenkantolupa, elinkeinolupa, hallussapitolupa, hirvenkaatolupa, hirvilupa, huvilupa, jatkokäsittelylupa, julkaisulupa, kaatolupa, kauttakulkulupa, kulkulupa, lakkolupa, liikennelupa, lupa-anomus, lupabyrokratia, lupahakemus, lupakirja, lupalappu, lupamaksu, lupapäivä, lupapäätös, lupatarkastaja, luvananto, luvanhaku, luvanvarainen, lähtölupa, maahantulolupa, maahantuontilupa, oleskelulupa, opetuslupa, poikkeuslupa, poistumislupa, rakennuslupa, saarnalupa, siirtolupa, taksilupa, televisiolupa, toimilupa, tuontilupa, työlupa, valituslupa, vientilupa, ympäristölupa
lupa f. (monikko lupas)
lupa
lupa f. (monikko lupe )
lupa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | lupa | lupae |
akkusatiivi | lupam | lupās |
genetiivi | lupae | lupārum |
datiivi | lupae | lupīs |
ablatiivi | lupā | lupīs |
lupa f. (1)
lupa f. (monikko lupas)
lupa f.
lupa f.