luuta

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan luuta merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan luuta sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten luuta sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta luuta on tässä. Sanan luuta määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananluuta määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

luuta (10-F)

  1. yl. varrellinen varvuista kimpuksi koottu lakaisuväline
    Varvuista tehtyä luutaa käytetään monesti ilman erillistä vartta.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈluut̪ɑ/
  • tavutus: luu‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luuta luudat
genetiivi luudan luutien
(luutain)
partitiivi luutaa luutia
akkusatiivi luuta;
luudan 		luudat
sisäpaikallissijat
inessiivi luudassa luudissa
elatiivi luudasta luudista
illatiivi luutaan luutiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luudalla luudilla
ablatiivi luudalta luudilta
allatiivi luudalle luudille
muut sijamuodot
essiivi luutana luutina
translatiivi luudaksi luudiksi
abessiivi luudatta luuditta
instruktiivi – luudin
komitatiivi – luutine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo luuda-
vahva vartalo luuta-
konsonantti-
vartalo 		-

Etymologia

balttilainen laina[1]

Käännökset

1. varvuista koottu lakaisuväline

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

harjasluut, havuluuta, luudanvarsi, luutamummo, luutapallo, uuniluuta, varpuluuta, varsiluuta

Aiheesta muualla

  • luuta Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

luuta

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta luu

Viitteet

  1. ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 36. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot