lyhentynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lyhentynyt | lyhentyneet |
genetiivi | lyhentyneen | lyhentyneiden lyhentyneitten |
partitiivi | lyhentynyttä | lyhentyneitä |
akkusatiivi | lyhentynyt; lyhentyneen |
lyhentyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lyhentyneessä | lyhentyneissä |
elatiivi | lyhentyneestä | lyhentyneistä |
illatiivi | lyhentyneeseen | lyhentyneisiin lyhentyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lyhentyneellä | lyhentyneillä |
ablatiivi | lyhentyneeltä | lyhentyneiltä |
allatiivi | lyhentyneelle | lyhentyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lyhentyneenä | lyhentyneinä |
translatiivi | lyhentyneeksi | lyhentyneiksi |
abessiivi | lyhentyneettä | lyhentyneittä |
instruktiivi | – | lyhentynein |
komitatiivi | – | lyhentyneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lyhentynee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
lyhentynyt- |