mönkinyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mönkinyt | mönkineet |
| genetiivi | mönkineen | mönkineiden mönkineitten |
| partitiivi | mönkinyttä | mönkineitä |
| akkusatiivi | mönkinyt; mönkineen |
mönkineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mönkineessä | mönkineissä |
| elatiivi | mönkineestä | mönkineistä |
| illatiivi | mönkineeseen | mönkineisiin mönkineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mönkineellä | mönkineillä |
| ablatiivi | mönkineeltä | mönkineiltä |
| allatiivi | mönkineelle | mönkineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mönkineenä | mönkineinä |
| translatiivi | mönkineeksi | mönkineiksi |
| abessiivi | mönkineettä | mönkineittä |
| instruktiivi | – | mönkinein |
| komitatiivi | – | mönkineine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mönkinee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
mönkinyt- | |