Katso myös: mágia |
magia (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | magia | magiat |
genetiivi | magian | magioiden magioitten (magiain) |
partitiivi | magiaa | magioita |
akkusatiivi | magia; magian |
magiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | magiassa | magioissa |
elatiivi | magiasta | magioista |
illatiivi | magiaan | magioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | magialla | magioilla |
ablatiivi | magialta | magioilta |
allatiivi | magialle | magioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | magiana | magioina |
translatiivi | magiaksi | magioiksi |
abessiivi | magiatta | magioitta |
instruktiivi | – | magioin |
komitatiivi | – | magioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | magia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kreikan sanasta μάγος (magos); vanha kreikankieli ’magikos’ ”maagillinen”, sanasta ’magos’ ”oppineiden ja papillisen luokan jäsen”, vanhan persian ’magush’ joka mahdollisesti indoeurooppaliesta kantakielestä ’magh’ ”olla kyvykäs, olla mahdillinen”
magia f.
magīa f.