magnetar
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan magnetar merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan magnetar sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten magnetar sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta magnetar on tässä. Sanan magnetar määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmagnetar määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
magnetar (5)
- sellainen neutronitähti tai pulsari, jolla on erittäin voimakas magneettikenttä
Ääntäminen
- IPA: /ˈmɑgnet̪ɑr/ tai /ˈmɑŋnet̪ɑr/
- tavutus: mag‧ne‧tar
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | magnetar | magnetarit |
| genetiivi | magnetarin | magnetarien (magnetarein) |
| partitiivi | magnetaria | magnetareja |
| akkusatiivi | magnetar; magnetarin |
magnetarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | magnetarissa | magnetareissa |
| elatiivi | magnetarista | magnetareista |
| illatiivi | magnetariin | magnetareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | magnetarilla | magnetareilla |
| ablatiivi | magnetarilta | magnetareilta |
| allatiivi | magnetarille | magnetareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | magnetarina | magnetareina |
| translatiivi | magnetariksi | magnetareiksi |
| abessiivi | magnetaritta | magnetareitta |
| instruktiivi | – | magnetarein |
| komitatiivi | – | magnetareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | magnetari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
- suoralaina englannista
Käännökset
Englanti
Substantiivi
magnetar (monikko magnetars)
Etymologia
Italia
Substantiivi
magnetar f.
Norja (bokmål)
Substantiivi
magnetar m.
Norja (nynorsk)
Substantiivi
magnetar m.
Substantiivi
magnetar
- (taivutusmuoto) monikon epämääräinen muoto sanasta magnet
Ruotsi
Substantiivi
magnetar yl. (3) (yks. määr. magnetaren, mon. epämäär. magnetarer, mon. määr. magnetarerna)
Tanska
Substantiivi
magnetar yl.
Turkki
Substantiivi
magnetar