mahtanut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mahtanut | mahtaneet |
genetiivi | mahtaneen | mahtaneiden mahtaneitten |
partitiivi | mahtanutta | mahtaneita |
akkusatiivi | mahtanut; mahtaneen |
mahtaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mahtaneessa | mahtaneissa |
elatiivi | mahtaneesta | mahtaneista |
illatiivi | mahtaneeseen | mahtaneisiin mahtaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mahtaneella | mahtaneilla |
ablatiivi | mahtaneelta | mahtaneilta |
allatiivi | mahtaneelle | mahtaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mahtaneena | mahtaneina |
translatiivi | mahtaneeksi | mahtaneiksi |
abessiivi | mahtaneetta | mahtaneitta |
instruktiivi | – | mahtanein |
komitatiivi | – | mahtaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mahtanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mahtanut- |