manner

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan manner merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan manner sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten manner sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta manner on tässä. Sanan manner määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmanner määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Männer

Suomi

Substantiivi

manner (49)

  1. (maantiede) mannermaa t. suuri yhtenäinen maa-alue meren keskellä, vrt. saari ja maanosa
    Soudimme saaresta mantereelle.
    Afrikka on manner.
    Afrikan mantereen eteläisin kaupunki on nimeltään Kapkaupunki.
    Australian mannerta koettelee kesäisin kuivuus.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈmɑnːer/
  • tavutus: man‧ner

Taivutus

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manner
mantere
manteret
mantereet
genetiivi manteren
mantereen
mannerten
manterien
mantereiden
mantereitten
partitiivi mannerta
manteretta
manteria
mantereita
akkusatiivi manner
mantere;
manteren
mantereen
manteret
mantereet
sisäpaikallissijat
inessiivi manteressa
mantereessa
manterissa
mantereissa
elatiivi manteresta
mantereesta
manterista
mantereista
illatiivi mantereen
mantereeseen
manteriin
mantereisiin
mantereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi manterella
mantereella
manterilla
mantereilla
ablatiivi manterelta
mantereelta
manterilta
mantereilta
allatiivi manterelle
mantereelle
manterille
mantereille
muut sijamuodot
essiivi manterena
mantereena
(mannerna)
manterina
mantereina
translatiivi mantereksi
mantereeksi
manteriksi
mantereiksi
abessiivi manteretta
mantereetta
manteritta
mantereitta
instruktiivi manterin
manterein
komitatiivi mantereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mantere-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
manner-

Etymologia

Johdos samasta kantasanasta kuin esim. mantu.[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
Alakäsitteet
Johdokset
Yhdyssanat

Etelämanner, Manner-Eurooppa, mannerilmasto, mannerjalusta, mannerjää, mannerlaatta, mannermaa, mannerrinne, mannervaltio

Aiheesta muualla

  • manner Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

manner (monikko manners)

  1. tapa, käytös
  2. maneeri
  3. tyyli
  4. (monikossa) käytöstavat

Liittyvät sanat

Viitteet

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L–P. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951 717-711-9, ISSN 0355-1768.