mari

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan mari merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan mari sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten mari sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta mari on tässä. Sanan mari määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananmari määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Mari

Suomi

Marinaisen asu

Substantiivi

mari
Kielikoodit
ISO 639-1:
ISO 639-2:
ISO 639-3:chm
Wikisanakirja
Aineisto:Marin kieli

mari (5)

  1. suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva suomen sukukieli, kielitunnus chm; (makrokieli)
  2. Venäjällä elävän maria puhuvan volgansuomalaisen kansan jäsen

Ääntäminen

  • IPA: /ˈmɑri/
  • tavutus: ma‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mari marit
genetiivi marin marien
(marein)
partitiivi maria mareja
akkusatiivi mari;
marin
marit
sisäpaikallissijat
inessiivi marissa mareissa
elatiivi marista mareista
illatiivi mariin mareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi marilla mareilla
ablatiivi marilta mareilta
allatiivi marille mareille
muut sijamuodot
essiivi marina mareina
translatiivi mariksi mareiksi
abessiivi maritta mareitta
instruktiivi marein
komitatiivi mareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo mari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit

Aiheesta muualla

  • mari Kielitoimiston sanakirjassa
  • mari Tieteen termipankissa

Substantiivi

mari

  1. (slangi) marihuana

Ambrym

Substantiivi

mari

  1. selkä

Kroaatti

Verbi

mari

  1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä mariti
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä mariti

Latina

Substantiivi

marī

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta mare
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta mare

Substantiivi

marī

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta mās

Ranska

Substantiivi

mari m. (monikko maris)

  1. aviomies

Aiheesta muualla

  • mari Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Viro

Substantiivi

mari (gen. marja, part. marja)

  1. marja
    Marjad olid magusad, hapud.Marjat olivat makeita, happamia.
    Lapsed läksid marjule. – Lapset menivät marjaan.
    Käisime, olime metsas marjul. – Kävimme, olimme metsässä marjassa.
    Tulime marjult. – Tulimme marjasta.
  2. mäti
    tuurlaste soolatud mari, must kaaviar – sampien suolattu mäti, kaviaari
    lõhelaste soolatud mari, punane kaaviar – lohien suolattu mäti, lohenmäti ("punainen kaviaari")

Taivutus

Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi mari marjad
Genetiivi marja marjade
Partitiivi marja marju
marjasid
Illatiivi marja
marjasse
marjusse
marjadesse

Liittyvät sanat

Marja
Kasvien nimissä
Kalanmäti
Synonyymi
Yhdyssanat

Substantiivi

mari (gen. mari, part. mari)

  1. (kansan jäsen) mari
    Marid jagunevad kolme rühma: mäe-, niidu- ja idamarideks. – Marit jakaantuvat kolmeen ryhmään: vuorimarit, niittymarit ja itämarit.

Taivutus

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • mari Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • mari sanastossa Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Võro

Substantiivi

mari (yks. gen. mar'a, yks. part. marja)

  1. marja